Olin pitkään jo suunnitellut käyväni Visbyn Botaniska trädgårdenissa eli Kasvitieteellisessä puutarhassa, sillä olin kuullut siitä niin paljon hyvää. Se sijaitsee keskellä vanhaa kaupunkia eli muurien sisäpuolella eli ei mitenkään kaukana, mutta en vain saanut mennyksi sinne. Tilaisuus tähän koitui ystäväni täällä ollessa ja kokemus oli unohtumaton.

Vielä syyskuun loppupuolellakin kukkaloisto oli upea ja ympäristö niin lumoava, että palasimme sinne vielä seuraavana päivänä. Tämä teksti kuvineen on kunnianosoitus upealle puutarhalle.

Tulimme sisään Tranhusgatanin puolelta ja puutarha laskeutui alapuolellemme.

Näky portille päin näytti tältä.

Laskeuduimme yrttitarhaan, jossa oli kaariportti.

Yrttitarhan takaa löytyi aivan upea huvimaja, joka vei meidän sydämemme samantien.

Toisena iltana paikallinen kissa totesi ystäväni laukun olevan täydellinen levähdyspaikka ja majoittui siihen mukavasti =) Emme saaneet häntä pois kuin pakottamalla =D

Lumouduin myös huvimajan viereisestä puusta, Kultasateesta, olisin voinut katsella sitä tuntikausia.

Huvimajalta laskeuduimme Aurinkokelloaukiolle.

Aukiosta Paviljonkiaukiolle päin avautuivat ruusut, jotka olivat upeata katsottavaa.

Mutta eipä muutkaan kukat kylmäksi jättäneet ;)

Keskellä puutarhaa virtasi pieni puro.

Jonka takaata, puutarhan eteläreunasta löytyivät S:t Olofin rauniot.

Sen takaata löytyi "Nenä" eli Linnén patsas, jonka on veistänyt puusta Kaj Engströn Fårösta. Sitä oli vaan pakko silittää koko ajan...

Yhdellä puutarhan monista porteista lukee kyltissä: "Har du en trädgård och ett bibliotek, saknar du ingenting."eli vapaasti suomennettuna: "Kun sinulla on puutarha ja kirjasto, et kaipaa mitään muuta." Voimme täysin allekirjoittaa tuon tämän puutarhan jälkeen, mitä muuta ihminen tarvitsee... =)

Puutarhan jälkeen ihailimme vielä Visbyä auringonlaskun aikaan ensiksi meren rannassa ja sen jälkeen kiipesimme ylös sitä ihailemaan. Tässä muutamia otoksia Visbystä auringonlaskun aikaan.