Author: Syysneito
•16.58
Matkustaminen avartaa ja on aivan ihanaa, mutta kyllä sitä lopulta väsyy raahaamaan 25 kg:n rinkkaa selässään ja kaivamaan tavaroitaan sieltä - erityisesti jos sampoo-pullo ja vartalorasva ovat levinneet sinne pitkin ja poikin. Oli siis aivan mahtavaa nähdä sukulaisia ja ystäviä reilun kolmen viikon ajan, mutta sitäkin ihanempaa oli eilen palata takaisin kotiin, Gotlantiin, ystävällisten ihmisten kaupunkiin Visbyyhyn. Olen kotona!!!! =)

Olen valitellut viimeisen vuoden aikana, ettei miulla ole kotia, mutta tänne palatessani tajusin, ettei se pidä paikkaansa. Miulla on monta kotia. Miulla on koti Turussa kahden ihanan ystävän luona. Kumman tahansa luona ollessa tunnen olevani kotona. En ole tiellä tai taakka, vaan saan olla miten olen ja saan viihtyä, jutella, koota palapeliä, tuijottaa tv:tä, ihan mitä tahansa. Miulla on myös koti Vantaalla äitini ja isäpuoleni luona. Siellä saan rentoutua, touhuta koirien kanssa, tehdä pihatöitä ja vaan olla, jos niin haluan. Vaikka siellä ei olekaan varsinaisesti tilaa miulle, niin se on silti koti. Miulla on myös koti Lahdessa isäni ja äitipuoleni luona. Siellä on tilaa nyt kun sisarukseni ovat muuttaneet omiin koteihinsa ja sielläkin tunnen olevani tervetullut, vaikken koskaan ole asunutkaan siellä. Myös siellä tunnen olevani kotona. Ja sitten miulla on koti Hiukkajoella mummini luona. Se itse asiassa tällä hetkellä on miun virallinen koti, sillä se on Suomen osoitteeni nyt kun miulla ei Turussa ole kotia. Siellä miulla on oma huone - joka tosin vaihtelee sitä mukaan, missä mummi haluaa nukkua ;) - ja siellä on myös miun suku. Siellä voin mennä naapurissa käymään milloin ikinä haluankin - kaipaan sitten seuraa, vaihtelua tai suklaata ;) Muutaman kilometrin päässä on toinen "mummolani", jossa olen viettänyt monet elämäni kesät ja vaikka mummo ei enää siellä olekaan, niin myös se on koti ja siellä on kotoisaa käydä. Tunnen aina olevani tervetullut. Sukulaisiani on pitkin poikin Itä-Suomea ja myös Espoossa ja heillä käydessä oloni on kotoisa. Nyt kun miulla ei ole kotia, missä tavarani olisivat, niin huomaan, että miulla on monta kotia, missä mieli rentoutuu ja sydän viihtyy. En ole koditon.

Mutta täällä Gotlannissa, Visbyssä, miulla on nyt koti, jossa tavarani pääsevät hengittämään rinkan ahtaudesta ja löytävät paikkansa, ja jossa myös mie löydän paikkani ja voin nukkua täysin vapautuneesti ja niin pitkään kuin tarvitsen. Lomani Suomessa oli aivan mahtava ja näin lähes kaikki, jotka olin suunnitellut näkevänikin, mutta kyllä tänne paluu oli aivan ihanaa =) Olin jo unohtanut, miten ystävällisiä ihmiset täällä Gotlannissa ovat. Jo lautalla tutustuin taas uuteen aivan ihanaan tyttöön enkä voi kun hämmästellä taas kerran, miten nuo kaikki ihanat ihmiset oikein löytävätkin miut! Ja tänään kävelyllä jokainen vastaantulija katsoi silmiin ja tervehti kuin vanhaa tuttua, vaikka emme koskaan aiemmin olleet tavanneetkaan. Miten täällä edes voisi tuntea olevansa yksin, kun riittää, että menee ulos ja heti tuntee olvansa turvassa ja kotona, jos ei jo sisällä tunnu siltä. Niin kotoisaa olla taas täällä. Otin taas muutaman kuvan miun kauniista Visbystä. Lumi on pysynyt maassa ja hiukan satanut lisääkin. Pakkasta on vain hiukan yli nollan eikä tänään tuullut lainkaan. Aika täydellistä siis =) Ihanaa olla kotona!!!! =)

This entry was posted on 16.58 and is filed under , . You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.

4 kommenttia:

On 10. tammikuuta 2010 klo 17.02 , Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa että olet löytänyt kotien paljouden. Olen itsekin kohta puoliin lähdössä omaan kotiini nauttimaan omasta rauhasta. Enkä oikein malta odottaa sitä.
-Maria

 
On 10. tammikuuta 2010 klo 22.19 , Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa kotiin! Kuulostaa hassulta toivottaa noin, kun en itse ole siellä vastaanottamassa sinua, mutta kuitenkin:). Onnellinen asia, että paluu tuntui hyvältä.
Oli todella mukava nähdä sinua, kiitos kun ehdit! Luen täällä Vadelmavenepakolaista ja olen aivopesty Ruotsin hyvyydestä;) joten uskon mitä sanot!
Lepäile! Halaus!
Hattivatti

 
On 11. tammikuuta 2010 klo 12.29 , Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihania kuvia lumisesta(!) Visbystä!! Mitä jos yrittäisit vaikka tarjota niitä johonkin Visbyn turistibyrooseen postikorteiksi, vois tehdä kauppansa! ;) -Anne-

 
On 14. tammikuuta 2010 klo 16.43 , Syysneito kirjoitti...

Kiitos taas kommenteista Rakkaat Ystävät =) Kivaa, että löysitte tänne takaisin reilun kuukauden hiljaisuuden jälkeen. Yritän taas kertoilla täällä asioita ja laitella kauniita kuvia =D

Anne: lumisten kuvien tajoilu vois tehdä kyllä terää, sillä niitä ei pahemmin ole tarjolla, mutta en ainakaan nyt jaksa sellaiseen ryhtyä. Olkoon ne nyt täällä kaunistamassa meidän elämää =)

Iso halaus teille kaikille!!!