Eilen se alkoi, lumisade nimittäin. Ensiksi sitä tuli hiljalleen, sitten tuiskuten ja lopulta joka suunnasta lujaa ja paljon. Istuimme koko päivän koululla/kirjastolla ryhmätyötä tekemässä, joten ihailimme lumimyrskyä lämpimässä suurten ikkunoiden läpi ja onnellisena siitä, että olimme tosiaan sisätiloissa emmekä ulkona. Mutta ei koulutöitä jaksa tehdä kellon ympäri - miusta kuusi tuntiakin oli liikaa, sillä muut ryhmät tekivät kyseistä työtä tunnista kolmeen tuntiin - joten kotiinkin oli mentävä.

Lunta tuiskusi niin, että kävellessäkään ei nähnyt eteensä kuin parin metrin verran, mutta siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - autoilijat pysähtyivät suojateiden eteen ja päästivät meidät lumimyräkän armoilla olevat menemään ensiksi =) Lunta oli eilen illalla jo reilusti yli nilkkojen jalkakäytävillä, joten oli helpompaa kulkea autoteillä. Mie nauroin tuulen mukana, kun se riepotteli lunta kaikkialle ja vihdoin kotiin päästyäni päätin jäädä kotini suojaan loppuillaksi - ehkä Rakas Ystäväni ei pahastu, vaikka saa synttärikorttinsa myöhässä.

Tänä aamuna ihailin lumista takapihaamme autuaan tietämättömänä mitä odotti etupihalla. Lumisade oli lakannut, tai lunta satoi vielä hiljalleen, silleen kauniisti. Päätin jostain kumman syystä lähteä koululle hiukkasen etuajassa, mistä olin kiitollinen ulko-ovemme avattuani. Lunta oli tuiskunnut ovemme eteen yli puoli metriä ja sama lumikinos jatkui kävelytiellä. Eteneminen oli hidasta, mutta en voinut muuta kuin nauraa. Naapurit aurasivat autoramppejaan lumesta tietäen, että tulisivat myöhästymään töistä 100%:n varmuudella. Matka pihasta autotielle voi olla yllättävän pitkä riippuen tilanteesta ;) Luokkatoverini koululla kertoivat omia lumitarinoitaan - yhdelle oli satanut lunta sisään sen 30 cm, kun naapurin tyttö ei ollut sulkenut ulko-ovea ja toiset joutuivat raahautumaan puolen metrin lumihangessa kouluun, sillä aura-auto ei ollut vielä ehtinyt heidän kadullensa =D Siis niin siistiä että! Lumimyrsky ehkä hieman auttoi meitä kaikkia rentoutumaan suullisiin esityksiimme - tosin mie takeltelin sanoissani ja kirosin ruotsin kielen osaamattomuuttani, mutta ystäväni kyllä sanoivat, että se meni hyvin. Pah, ei mennyt, mutta se on nyt ohitse. Jokaisen esityksen jälkeen vain mietin, miten ihanaa ensi lukuvuonna on pitää näitä esityksiä SUOMEKSI - kuinka helppoa se on!!! =)

Esitysten jälkeen halusin puhua helppoa ruotsia - eli puhua ruotsia ystävieni kanssa - joten suuntasimme kirjakauppaan, josta tarttui mukaan yksi ruotsinkielinen romaani - taas. Niin, en ole tainnut vielä täällä kertoa, että yritän kovasti hillitä ikuista himoani ostaa noita halpoja DVD:itä, sillä niitä on kertynyt nyt jo reilu hyllyllinen - ne kun pitää vielä raahata Suomeenkin tavalla tai toisella. No elokuvien sijaan ostan kirjoja - parempi vai huonompi asia, sitä sopii miettiä - joten olen nyt lukenut paljon kirjoja ruotsiksi elokuvien sijaan. Pikaisena huomautuksena, että katson elokuvat AINA ruotsinkielisellä tekstityksellä, joten ei elokuvien katsominen ole laiskottelua sekään.

Kirjakaupan jälkeen päädyimme rakkaiden ystävieni luokse lasagnelle ja varaamaan meille matkan Tukholmaan! =) Meillä ei ole viikkoon (?) luentoja, mikä tarkoittaa itsenäistä opiskelua ja sitä toki teemmekin koko viikonlopun, mutta maanantaina matkaan luokkatoverini kanssa Tukholmaan kahdeksi yöksi ja kolmeksi päiväksi =) Aiomme suunnata tiistaina Tukholman saaristoon ihailemaan lumista maisemaa, mutta maanantaina ja keskiviikkona ohjelmamme on "vapaampaa" - shoppailua tms. ;) Ja nyt selvisi vielä ihan sattumalta Facebookin kautta - kiitos internet! - että ystäväni Turusta ovat myös Tukholmassa maanantaista tiistaihin, kaiken lisäksi SAMASSA hostellissa =D Aivan täydellistä siis! Maailma on pieni paikka ja täynnä yllätyksiä =) En tiedä voisinko olla onnellisempi =D

Takana aivan mahtava viikonloppu ja olo mitä mainioin =) Samaan hengen vetoon voin sanoa olevani vanha, sillä väsyttääkin kyllä sen edestä, mutta onneksi en ole ainut ;) Ei vanha jaksa niin kuin jaksoi joskus 10 vuotta sitten ;D Ei myö eilen oltu edes tanssimassa eikä juotu kuin 3-4 pientä lasillista kuohuvaa ja silti tuntuu, että on suuren työn takana olla edes pystyssä, kaikista mieluiten löhöäis sohvalla ja tuijottais tv:tä - siis jos ois sohva ja tv ;) Mutta oli taas aivan ihanaa ja nyt vaan muistelee kaikkea hymysuin =)

Vietimme eilen tosiaan luokkatoverimme 24-vuotispäiviä ja kävimme kuuntelemassa Södra Bergenin Balalaikkoja =) Konsertti oli aivan mahtava ja tuntui, että olimme kaikki jossain hurmoksessa koko konsertin ajan. Venäläisiä kansansävelmiä kuunnellessa sitä tajusi, kuinka moni kyseisistä kappaleista on laulettu myös suomeksi, kun sanat soi päässä säveleen kuullessaan =) Konsertin aikana yksi luokkatoverini kysyi äkkiä, että onko Säkkijärven polkka suomalainen - hän kun on pienenä tanssinut kansantansseja ja se oli heidän lempikappaleensa =D On vaikea selittää miltä tuntuu kuulla kaiken ruotsin keskeltä niinkin perisuomalainen sana kuin 'Säkkijärven polkka'. Se on niin kummallista, outoa ja samalla hyvin eksoottista. Suomi on kielenä jotenkin niin raakaa ja pelkistettyä, kun ruotsia lausutaan laulamalla. En usko, että itse vielä olen oppinut laulamaan ruotsia, joitain sanoja tietenkin, mutta miun ruotsi eroaa varmasti luokkalaisteni ruotsista. Silti miulle suomi on niin tuttua, kotoisaa, mutta myös nykyään tuo ruotsi, mutta ne ovat ihan eri maailmoita, joten menen ihan totaalisesti sekaisin, jos miun pitää puhua suomea ja ruotsia sekaisin - se ei yksinkertaisesti onnistu. Sitten kun samalla kuuli venäjää laulettuna olin ihan sekaisin ja samalla niin kotona kaikessa siinä kielten sekamelskassa. Uskomaton kokemus =)

Kai mie olen tuota ruotsia oppinut jo jonkun verran, kun tajusin iltaa istuessamme, että ymmärsin lähes kaiken, mitä ympärilläni sanottiin ja osasinpa välillä kommentoida itsekin jotain asioihin, kun syksyllä vastaavissa tilanteissa olin koko ajan ihan pihalla. Enää ei ole pelottavaa/ahdistavaa soittaa kavereille tai lähteä kahville heidän kanssaan, sillä sitä tietää pärjäävänsä tavalla tai toisella tilanteista. Suomessa lomaillessani miulta kysyttiin paljon, että puhunko/selvitänkö kaiken ruotsin kielellä ja vastaus siihen on, että kyllä. En ole turvautunut englantiin, sillä se ei jotenkin kuulu tänne. Sitä paitsi ruotsi on ollut miulle aina se vahvempi kieli, joten vieläkin vaihtareiden kanssa keskustellessa huomaan vastaavani usein ruotsiksi, mikä on sinänsä koomista. Ruotsi ja englanti ovat molemmat miulle vieraita kieliä ja lukihäiriöisenä miun on hyvin vaikea vaihtaa yhtäkkiä kieltä. Sitten kun ymmärtää kaiken niin sitä vastaa vaan sillä kielellä, mikä on päällimmäisenä mielessä eikä tajua, että se on ruotsi, sillä aivoni rekisteröi vain sen, että se kieli, mitä puhutaan/kuunnellaan on vieras, joten ihan sama se on, vastaako ruotsiksi/englanniksi, kunhan ei puhu suomea. Tosin myönnän puhuvani suomeakin aina välillä huomaamattani =) Mutta kyllä nuo jotenkin ovat minnuu ymmärtäneet - kai.

Tänään sitten ystäväni soitti ja kyseli minnuu kahville. Olimme molemmat ihan tuhottoman väsyneitä eilisillasta - olemmehan molemmat yli 30-vuotiaita ;) - joten emme jaksaneet lähteä kävelylle, vaikka aurinko paistoikin ja oli oikein ihana talvisää, mutta kahville meno kuulosti hyvältä ja sen verran sitä jaksoikin kävellä =) Niinpä sitten raahauduimme ulos ja otin pari kuvaakin matkan varrelta, ne löytyvät tuosta alta.

Täällä tosiaan on kunnon talvi, mikä on hyvin poikkeuksellista. Mie tosin sanoin luokkatovereilleni upean ruskan aikaan, että olen tilannut tänne kunnon talven täksi vuodeksi, joten tilaukseni on näköjään kuultu. Eilen täällä oli kuulemma -18 astetta pakkasta, mikä saattaa pitää paikkansa, sillä täällä oli KYLMÄ - ja aivan upea tähtitaivas yöllä kotiin kävellessä. Täytyy myöntää, että yöllä vanhan kaupungin katuja kulkiessani mietin, että on kyllä aivan toista kulkea kotiin autioita katuja talvipakkasella täällä Visbyssä kuin Turussa - eli joo, tykkään yhä olla täällä ;) Mummin neuloma pipo on saanut arvoistansa huomiota, sillä tutut ja tuntemattomat kaduilla ja kirjastossa kehuvat sitä estoitta =D Se onkin aivan ihana, mutta hauskaa, että muutkin tykkäävät =D

Mutta joo. Aivan ihanaa täällä Visbyssä taasen. Päädyimme ystäväni kanssa Crêperiehen kahville ja parille letulle - kätevää, kun menee sinne kaksin niin voi syödä sekä suolaisen että makean letun kun jakaa ne puoliksi ;) Täydellinen sunnuntai siis. Tämä kevät tuntuu paremmalta kuin syksy oli, vaikka kyllä tähän kevääseenkin on jo pettymyksiä mahtunut. Aina ei riitä opettajalle, että oppilas tekee parhaansa, mikä painoi miun mielen alas pariksi päiväksi, kunnes tajusin, että mie itse olin täysin tyytyväinen panokseeni, vaikka opettaja ei ollutkaan, minkä jälkeen olin taas pilvilinnoissani onnellisena leijumassa =) Eikö se kuitenkin ole tärkeintä, että itse tietää tehneensä parhaansa ja on tyytyväinen omaan panokseensa? Asiaa tietenkin auttaa se, että myös muut luokkatoverini ovat 100%:sti miun kannalla, joten mitä siitä, että opettaja ei ole =) Ei elämäänsä voi elää muiden kriteerien mukaan, he kun keksivät aina jotain valittamista kuitenkin ;) Että se siitä =) Nyt jatketaan eteenpäin ja nautitaan elämän seikkailusta!

No niin. Nyt on virallisesti kevätlukukausi avattu ja ensimmäiset luennot takana. Kuten tapoihin kuuluu, kävimme ekalla tunnilla läpi kurssin ohjelman ja vaikka työtä on taas ihan kamalasti ja kirjallisuutta enemmän kuin koko opiskeluaikanani Turussa niin silti olen ihan innoissani =D Meillä tulee olemaan niin siistiä että tuskin maltan odottaa!!! No, oli meillä jo tänäänkin aivan ihanaa, joten ei se kaikki ole vain edessä päin vaan myös tällä hetkellä paikan päällä =)

Miulla on tänä keväänä vain kaksi kurssia: rakennusrestaurointiprosessi ja Kaupunki muutoksessa. Ensimmäiset 10 viikkoa nämä kurssit kulkevat rinta rinnan, jolloin ma-ti meillä on restaurointiprosessia ja to-pe Kaupunki muutoksessa-kurssia ja keskiviikkoisin teemme exkursioita. Noiden 10 viikon jälkeen meillä jatkuu kokonaisaikaisesti restaurointiprosessikurssi, joka on siis 22,5 pisteen kokoinen - aika iso siis ;) Tänään meillä siis oli restaurointiprosessin kurssin avajaiset, joten en vielä tiedä tuosta toisesta kurssista tuon taivaallista, mutta olen jo tästä ihan innoissani =D

Myö matkustetaan Tallinnaan!!!! Se kuuluu siis kurssiimme. Olemme siellä 10 päivää!!!! Käymme tuon 10 päivän aikana myös Tarttossa ja jossain muussa pienessä kaupungissa/kylässä ja näemme toki vaikka mitä paikkoja, mutta viisi päivää tutkimme ja ihmettelemme Pelgulinnin aluetta Tallinnassa =) SIISTIÄ! Saamme siihen jotain rahoitusta, joten ilmeisesti 10 päivän matkamme maksaa meille vain 250-300 € - mikä on siis aika paljon, mutta ei mitenkään kamalasti =) Olen yhtä hymyä =)

Lisäksi kurssiin kuuluu yksi oma projekti, joka on kans todella mielenkiintoinen kunhan vaan keksisi kohteen. Voisin otta kohteen Suomesta, mutta se tarkoittaisi Suomessa piipahtamista ennen Tallinnan matkaamme enkä tiedä kannattaako se rahan/ajan takia. Hmm... No mietin sitä vielä. Kyllä niitä kohteita varmasti löytyisi täältä Gotlannistakin =) Tai muualta Ruotsista... Hmm... Vaihtoehtoja on siis =)

Ehkä tämän päivän ihanuutta korostaa myös se, että näin ihanat luokkatoverini jälleen kuukauden tauon jälkeen, sillä perjantain esitelmän pidossa oli paikalla vain kaksi muuta - kerrankin en jännittänyt esitelmän pitoa kun ei ollut kuuntelijoitakaan ;) Tuntien jälkeen menimme lounaalle/teelle läheiseen kahvilaan ja istuimme siellä monta tuntia, jonka jälkeen menimme vielä shoppailemaan =) Huomenna meillä ei ole koulua, mutta olemme ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi testaajiksi Laun kirkkoon lämpötilamittauksiin, jossa saamme tunnin ajan istua kylmässä kirkonpenkissä ja kertoa miltä se tuntuu =D Tosin saamme tästä jopa palkkaakin =D Sama toistuu torstaina Gardan kirkossa, joten näemme taas siellä =) Olo on hyvä ja iloinen, säteilevä suorastaan =) Nyt olen niin täynnä energiaa, etten tiedä mihin sen oikein käyttäisin =D Ehkä etsin kurssikirjallisuutta netistä, niitä kirjoja kun taas on ihan kiitettävästi...

Mutta ei miulla muuta =) Kaikki hyvin Gotlannin saarella =) Lunta ja hitusen verran pakkasta, tyhjät kadut ja ihanat ystävät =) Kyllä näillä eväillä pääsee taas eteenpäin =) Halaus! =)

Olen istunut taas pari päivää tietokoneen ääressä kirjoittaen koulujuttuja ja ihaillut sisältä käsin lumista maisemaa, joten tuli taas hinku lähteä ulos edes pikavisiitille - ja hakemaan jotain apua tuohon jo kolmatta päivää lukossa olevaan korvaan. Molemmat asiat tuli hoidettua: lumisen maiseman ihailu ulkoa käsin sekä korvatippojen hankinta, joten toivotaan, että mieli tästä kohenee =)

Huomenna on edessä esitelmän pito ruotsiksi - tietenkin - enkä ole puhunut ruotsia kuukauteen, joten hiukan epäilen esitelmäni menestystä, mutta ainakin aihe on mieluisa: Kerimäen kirkko =) Ongelmana onkin enemmän, miten pitää LYHYT esitelmä siitä aiheesta ;D Kuvia kun löytyy satoja ja opettaja erehdyksissään pyysi paljon kuvia esitelmää varten =D No toivotaan, etten mokaa tätä ihan kokonaan. Hyvä puoli tässä oikean korvan kuuroudessa on se, etten kuule kritiikkiä, mutten myöskään positiivista palautetta, jos sellaista tulee ;) Tässä teillekin Visbyn harmaita sävyjä tältä päivältä =)

Matkustaminen avartaa ja on aivan ihanaa, mutta kyllä sitä lopulta väsyy raahaamaan 25 kg:n rinkkaa selässään ja kaivamaan tavaroitaan sieltä - erityisesti jos sampoo-pullo ja vartalorasva ovat levinneet sinne pitkin ja poikin. Oli siis aivan mahtavaa nähdä sukulaisia ja ystäviä reilun kolmen viikon ajan, mutta sitäkin ihanempaa oli eilen palata takaisin kotiin, Gotlantiin, ystävällisten ihmisten kaupunkiin Visbyyhyn. Olen kotona!!!! =)

Olen valitellut viimeisen vuoden aikana, ettei miulla ole kotia, mutta tänne palatessani tajusin, ettei se pidä paikkaansa. Miulla on monta kotia. Miulla on koti Turussa kahden ihanan ystävän luona. Kumman tahansa luona ollessa tunnen olevani kotona. En ole tiellä tai taakka, vaan saan olla miten olen ja saan viihtyä, jutella, koota palapeliä, tuijottaa tv:tä, ihan mitä tahansa. Miulla on myös koti Vantaalla äitini ja isäpuoleni luona. Siellä saan rentoutua, touhuta koirien kanssa, tehdä pihatöitä ja vaan olla, jos niin haluan. Vaikka siellä ei olekaan varsinaisesti tilaa miulle, niin se on silti koti. Miulla on myös koti Lahdessa isäni ja äitipuoleni luona. Siellä on tilaa nyt kun sisarukseni ovat muuttaneet omiin koteihinsa ja sielläkin tunnen olevani tervetullut, vaikken koskaan ole asunutkaan siellä. Myös siellä tunnen olevani kotona. Ja sitten miulla on koti Hiukkajoella mummini luona. Se itse asiassa tällä hetkellä on miun virallinen koti, sillä se on Suomen osoitteeni nyt kun miulla ei Turussa ole kotia. Siellä miulla on oma huone - joka tosin vaihtelee sitä mukaan, missä mummi haluaa nukkua ;) - ja siellä on myös miun suku. Siellä voin mennä naapurissa käymään milloin ikinä haluankin - kaipaan sitten seuraa, vaihtelua tai suklaata ;) Muutaman kilometrin päässä on toinen "mummolani", jossa olen viettänyt monet elämäni kesät ja vaikka mummo ei enää siellä olekaan, niin myös se on koti ja siellä on kotoisaa käydä. Tunnen aina olevani tervetullut. Sukulaisiani on pitkin poikin Itä-Suomea ja myös Espoossa ja heillä käydessä oloni on kotoisa. Nyt kun miulla ei ole kotia, missä tavarani olisivat, niin huomaan, että miulla on monta kotia, missä mieli rentoutuu ja sydän viihtyy. En ole koditon.

Mutta täällä Gotlannissa, Visbyssä, miulla on nyt koti, jossa tavarani pääsevät hengittämään rinkan ahtaudesta ja löytävät paikkansa, ja jossa myös mie löydän paikkani ja voin nukkua täysin vapautuneesti ja niin pitkään kuin tarvitsen. Lomani Suomessa oli aivan mahtava ja näin lähes kaikki, jotka olin suunnitellut näkevänikin, mutta kyllä tänne paluu oli aivan ihanaa =) Olin jo unohtanut, miten ystävällisiä ihmiset täällä Gotlannissa ovat. Jo lautalla tutustuin taas uuteen aivan ihanaan tyttöön enkä voi kun hämmästellä taas kerran, miten nuo kaikki ihanat ihmiset oikein löytävätkin miut! Ja tänään kävelyllä jokainen vastaantulija katsoi silmiin ja tervehti kuin vanhaa tuttua, vaikka emme koskaan aiemmin olleet tavanneetkaan. Miten täällä edes voisi tuntea olevansa yksin, kun riittää, että menee ulos ja heti tuntee olvansa turvassa ja kotona, jos ei jo sisällä tunnu siltä. Niin kotoisaa olla taas täällä. Otin taas muutaman kuvan miun kauniista Visbystä. Lumi on pysynyt maassa ja hiukan satanut lisääkin. Pakkasta on vain hiukan yli nollan eikä tänään tuullut lainkaan. Aika täydellistä siis =) Ihanaa olla kotona!!!! =)