En yleensä tykkää viettää syntymäpäivääni mitenkään, miulle riittää, että saan olla itsekseni ja katsoa elokuvan ja syödä jotain hyvää. Toki olen aina otettu, kun ihmiset muistavat syntymäpäivääni jotenkin, mutta en odota sitä. Tänä vuonna kaikki oli toisin, en oikeastaan tiedä miksi. Ehkä siksi, että en ole kotona, ehkä siksi, että olen "yksin" täällä, ehkä siksi, että miusta on hauskaa ajatella olevani 33-vuotias vaihto-opiskelija ;) En tiedä, mutta tänä vuonna sain syntymäpäivästäni enemmän iloa irti kuin moneen vuoteen =)

Onnittelukortteja Suomesta alkoi tipahtelemaan jo edellisen viikon perjantaina ja kasasin ne kaikki vain yhteen kasaan, sillä halusin lukea ne vasta keskiviikkona, virallisena syntymäpäivänäni. Paketteja kotoota alkoi tulemaan maanantaina ja niitä tulikin kiitettävä määrä: sydämellinen kiitos teille kaikille vielä kerran <3 Ette usko, miten paljon piristitte elämääni täällä!!! Vaikka perinteisesti olen säästänyt pakettien avaamisen ja korttien/kirjeiden lukemisen kyseiselle aamulle, totesin tiistai-iltana, että jos en halua herätä kukonlaulun aikaan seuraavana aamuna - ja kukonlaulun aikaan miun piti herätä jo koulunkin takia - niin voin ihan hyvin avata paketit jo tiistai-iltana klo 23 jälkeen, sillä Suomessahan kello on silloin jo yli puolen yön =) Niinpä avasin paketit ja luin kortit sekä kirjeet jo tiistai-iltana ja itkin onnesta <3 Niin paljon ihania lahjoja, lämpimiä ajatuksia ja rakkaita ihmisiä - itkettää vieläkin, kun ajattelen asiaa ;) Kiitos <3 Nyt kaikki kortit ovat seinälläni ja lahjat tallessa odottaen syömistä - tai jo syötynä ;) - tai käyttöä. Moni lahja on jo ollut käytössä, mm. kummipoikani perhe lähetti miulle ihanat korut, joita pidin koko syntymäpäivän päälläni ja sain paljon kehuja niistä =)

Koulupäivä ei onneksi ollut sekään mikään tavallinen koulupäivä. Toisaalta ne, jotka muistavat 30-vuotispäiväni, muistavat myös, ettei sekään päivä ollut tavallinen työpäivä - kiitos inventaarion ;) Meillä oli edessä retki Sliten Cementa-tehtaalle kivikurssiin liittyen ja koska en koskaan aiemmin ollut käynyt missään isossa tehtaassa, odotin mielenkiinnolla sitä =) Ilmassa oli totisesti syksyn tuntua, kun kävelin läpi vanhan kaupungin katuja. Tuuli tuiversi joka paikasta ja nautin myrskystä auringonpaisteessa. Myös meri oli upeaa katseltavaa.

Pakkauduimme porukalla bussiin, mukana oli myös luokallinen suunnittelijoita ja suuntasimme Gotlannin itä-rannikolle Sliteen. Siellä meitä odotti Cementa.

Pääsimme ensiksi tutustumaan kalkkiven louhimiseen. Siis niille tiedoksi, jotka eivät tiedä, sementti valmistetaan kalkkikivestä polttamalla 1400 asteessa, minkä jälkeen siihen lisätään mm. kipsiä.

Louhitun kalkkikiven kuljetukseen on tällaiset mukavat autot ;) Ne jaksaa kuljettaa 80 000 -95 000 kiloa kiveä kerralla ;) Jep, jep. Tottakai osa porukasta kiipesi ohjaamoon fiilistelemään =D

Louhimisen jälkeen kivet murskataan maksimissaan 80 mm kokoisiksi.

Ja sen jälkeen ne kuljetetaan säilytettäväksi ja sekoitettavaksi erilliseen suojaan liukuhihnaa pitkin.

Tämän jälkeen pääsimmekin tutustumaan itse tehtaaseen ja sitä varten saimme päähämme tietenkin kypärät =)

En uskonut, että voisin sanoa mitään tehdasta kauniiksi, mutta Cementan Sliten tehdas oli mielestäni todella kaunis. No tämä vanha rakennus onkin peräisin 1910-luvulta, joten se selittää sen kauneuden, mutta ei tuo uudempikaan ruma ole...

Pääsimme heti ihailemaan maisemia 102 metrin korkeudesta =) Sliten tehtaanpiippu on Gotlannin korkein rakennus =) Toisaalta Gotlannin korkein kohta muutenkin on vain 82 metriä korkea oleva Lojsta Hed, joten voin sanoa, että olimme koko Gotlannin korkeimmalla kohdalla =) Sliten tehdasalue näytti ylhäältä käsin tältä:

Ja maisemat, ne olivat upeita...

Hissiä odotellessa bongasimme kirkkoja =D Kaikki vaaleat pisteet vihreän keskellä ovat kirkkoja =) Kuvan saa suuremmaksi sitä klikkaamalla.

Kalkkikivi sulatetaan 80 metriä pitkässä uunissa, joka on vuorattu tiilillä ja pyörii koko ajan. Lämpötila kyseisessä uunissa on 1450 astetta...

Polttamisen jälkeen klinkkerit jäähdytetään ilman avulla ja varastoidaan, minkä jälkeen niihin lisätään kipsiä ym. lisäaineita, minkä jälkeen ne jauhetaan sementiksi tälläisessä putkessa.

Tämän jälkeen ne säilötään siiloihin ja kuljetetaan ympäri maailmaa =) Sellainen oli sementin tarina =)

Oli hienoa käydä Gotlannin korkeimmalla kohdalla syntymäpäivän kunniaksi, mutta kyllä ilta oli kuitenkin parasta koko syntymäpäivässä. Syntymäpäiväni oli paljastunut jotain kautta luokkatovereilleni ja heidän mielestään sitä piti juhlistaa. Niinpä he kutsuivat miut luoksensa illaksi ja lupasivat tarjota ruotsalaista kotiruokaa =)

Pidän ihan älyttömän paljon kahden parhaan luokkatoverini kodista - ja heistäkin =) - mutta näin illan pimetessä se oli vielä kauniimpi kuin yleensä. Koti oli koristeltu kynttilöillä ja taustalla soi koko illan Euroviisukappaleet vuosien varrelta, sillä hekin tietävät jo, että rakastan Euroviisuja. Lisäksi kun paikalla oli vielä Hugo-koira, niin en olisi voinut saada parempaa vastaanottoa =)

Tarjolla oli siis ruotsalaisia lihapullia ja perunoita soosin, puolukkahillon ja maustekurkkujen kera ja juomana Pink Limonadea =) Täydellistä!!!! =D Ja oli muuten mielettömän hyvää...

Ruoan jälkeen pöytään kannettiin upea syntymäpäiväkakku =) En muista milloin viimeksi miulla on ollut synttärikakku... Kun täytin 12 v.? En todellakaan muista, mutta tämä oli kyllä aivan mahtavaa =) Olin niin otettu.

Yritimme änkeä neljään pekkaan koko kakun, mutta emme ihan onnistuneet siinä, joten sain sitä vielä matkaevääksikin =) Ilta huipentui elokuvaan The Boat That Rocked, jonka olin halunnut nähdä jo pitkään, joten nyt se onnistui. Luokkatoverini olivat ihan vahingossa lainanneet kyseisen elokuvan tätä iltaa varten =) Kotiin hipsin vasta aamutunneilla väsyneenä ja niin onnellisena täysikuuta ihaillen =) Aivan täydellinen syntymäpäivä =) On ihanaa olla 33-vuotias =D